Ravikortti!

Pääsipä tosiaan käymään niin, että ajoin C-ajoluvan! Ajauduin kurssille ehkä hieman painostettuna, mutta jälkikäteen kyllä ihan tyytyväinen olo, vaikken koskaan tulisi kilpaa ajamaankaan. 😊

Kurssille oli pääsykoe, jossa tarkistettiin valjastustaidot ja hevosen hallinta kärryistä käsin. Jälkikäteen huvittaa, että pääsykoetta jännitin koko kurssin aikana ehkä eniten. 😄

Kurssilla oli muutama teoriakerta ja niiden yhteydessä harjoteltiin volttausta kärryjen kaa, ilman hevosta. Hevosten kanssa oltiin sitten muutama kerta harjoittelemassa. Kyydit järjestyi näppärästi yhteiskyydillä, kun samalta kylältä oli toinenkin käymässä kurssia.

Suoritin kurssin kahdella hevosella, Jaanalta lainasin Lorea ja naapurista yhdelle kerralle Pikku-Veljeä. Pikku-Veljellä suoritin myös pääsykokeen. Riikaa ei voinut edes harkita, kun hevosen on oltava Suomen rekisterissä.

Lore toimi kurssilla aivan mainiosti. Eihän sen tosin pitäisi yllättää, missäpä se ei toimisi. 😊 Eniten jännitin miten se lastautuu ja kuinka paljon ottaa ohjalle. No, ottihan se, ekan kerran jälkeen oli yläkroppa melko hellänä. 😄  Malttoi kuitenkin, ja lastauskin sujui koko ajan paremmin, viimesellä kerralla ei enää edes koittanut onko aivan pakko. Voltissa toimi hienosti ja vauhti oli helppo sovittaa johtavan mukaan. Jälleen kerran todettava, että on se kultakimpale! ❤️

 

Pääsykokeessa ja yhdellä harjoittelukerralla oli lainassa Kukkosesta (ravitalli naapurissa) 4-vuotias lv-ruuna Oxan Cockadoodledo eli Pikku-Veli. 😊 Hienosti toimi sekin nuoresta iästään (ja minun jännityksestä) huolimatta!

 

Kukkosen Timolle kuuluu muutenkin suuri kiitos koko kortin saamisesta, sillä siellähän opin työssäoppimisaikana viime talvena ajamaan pelkän ajelun sijasta. 😊

Loppukokeessa oli ensin teoriaosuus, 50 kysymystä, 8 sai olla väärin. Ajokokeessa katsottiin valjastus ja voltattiin viisi lähtöä, joista viimeisellä kerralla ajettiin porukassa kierros. Tottakai loppukokeeseen osui kunnon rapakeli! Ja tulosta sekä palautetta sai jännittää ihan viimeiseen asti. 😄

 

Mikä kesä?

Suomen kesä: räntää, rakeita ja jäätävä viima.. Noh, eipä ole ollut kiirettä laitumien teossa!

Heli harjoitteli traktorilla ajamista koulua varten ja käytiin hakemassa heinäseipäitä tolpiksi, tarkoitus olisi tehdä laidun pellolle, joka ei ole pihan tuntumassa. Ajatuksena on, että vedämme kujan metsän läpi niin, ettei hevosia tarvitse siirtää käsipelissä laiduntamaan. Käytännössähän tämä tarkoittaa polun ravaamista sekä aitalangan ostoa kilometrikaupalla. Itseäni hieman jännittää osaavatko hevoset tulla pihaan iltamuonille ja talliin sekä se, kestääkö Riika aidassa.. Oma haasteensa on myös hevosten liikutus, tai oikeastaan se, että pitääkö niitä olla hakemassa sieltä aidan kauimmaisesta nurkasta, jääköön nähtäväksi.

Jos jotain hyvää tästä hitaasti alkavasta kesästä pitää keksiä, niin mainittakoon, että Loren loimitus aloitettiin muutamaa viikkoa myöhemmin kuin edellisenä kesänä, eikä polttiaisia ole vieläkään näkynyt. Tämä kesä mennäänkin pelkällä loimella ja rajoitetulla ulkoilulla, kun viime kesän antihistamiinilääkityskokeilu oli mielestäni turha.

Heli suoritti tänään hyväksytysti C-luvan ajokokeen ja siihen kuuluvan kirjallisen testin! HYVÄ HELI JA LORE!! Mukava oli tuon touhun lomassa huomata myös Loren kehitys lastauksessa, viimeisimmät kerrat se käveli suoraan sisään ilman protesteja, sekä koppiin, että kuorma-autoon. Heli kertokoon tarkemmin noista ajoharjoituksista sekä kokeesta, itse kun en ikävä kyllä kertaakaan päässyt mukaan hommaa seuraamaan.

Elo jatkuu arkisena pönötyksenä lämpimiä säitä ja ensimmäisiä uittokertoja odotellessa.