Valmennus

Meillä kävi valmentaja Karoliina Jauhiainen "Karkku" Iisalmesta pitämässä yksityis- ja paritunteja toissa sunnuntaina. Oli kyllä hienoa päästä vääntämään omilla hevosilla, vaikkeivät ne ihmeitä osaakkaan. Palkkasin meille hovikuvaajankin, pullapalkalla, jotta päivä tulisi ikuistettua.

Homma starttasi klo 11:30, ensimmäiseksi Karkku testasi Sekkiä n. 15min, jotta osaisi ohjata Millaa nimenomaan Sekin kanssa työskentelyyn. Kateellisena katsoin vierestä, kuinka niin vähässä ajassa vieraasta hevosesta saakin paljon irti! Milla jatkoi työskentelyä Sekin kanssa ja oli mukava nähdä Millaakin vaihteeksi potkittavan persuuksille :) Tuttuun tapaansa Milla ratsasti laulellen, vaikka Karkku pitikin huolen siitä, ettei selässä oltu pelkästään kyytiläisenä. 

Sekin kanssa tunnin tärkeimpänä antina jäi mieleen liikkeen ja vauhdin hallintaan saanti, se että askellajit olisivat eteenpäin pyrkiviä, mutta riittävän rauhallisia. Puolipidätteet sekä istunta ovat keskeisessä roolissa, kun mietitään ratsastusta jatkossa. Myös kuolainvalintaa kentälle pohdittiin, sekä mahdollista turpahihnan käyttöönottoa.

Seuraavana estraadille saapuivat Heli ja Riika. Heli kertoi Karkulle Riikan kanssa esillä olleista ongelmista, vinoudesta oikeaan kierrokseen sekä vasemmalle väistämisen vaikeudesta, tai oikeastaan sen puutteesta. Helille tuli paljon sanomista eteen kippaavasta asennosta, joka olikin tiedossa. Vasemman jalan pohje tahtoi irrota hevosesta. Niitä sitten petraamaan. Riika oli asiallinen ja yritteliäs ja saatiin paljon vinkkejä jatkoon, etenkin kuinka saisi oikean pohkeen läpi ja millaisia harjoituksia kannattaisi tehdä. Vasemmalle väistö saattaa vaatia vielä tutkimuksia, että onko hevosella joku syy, miksei siihen suuntaan ota ainoatakaan ristiaskelta, vaan lähtee puskemaan oikealle ihan väkisin (jopa ihmistä päin!). Laukka meni ihan kohtuu mukavasti, vaikka edelleen vauhdikasta onkin (tuli yksi ihan hyväkin pätkä!). Kuolainvalinta Riikankin kohdalla (edelleen) mietinnässä. Nyt oli suussa kielentilallinen Kimblewick, muttei oikein tuntuisi ihan hyvältä silläkään. Laukan jälkeen taipui kivemmin tiukemmalla otteella ollessaan (oli 'hieman' vauhdikas), mutta toisaalta kuumuu kovasta/tiukasta otteesta ja alkaa paahtaa suu auki. Ehkäpä palataan kolmipalaoliiviin ja kokeillaan turparemmiä.

Viimeisenä, muttei suinkaan vähäisimpänä kentän ottivat haltuun Jaana ja Lore sekä Jatta ja Nappi. Tunnin toiveina oli keskittyminen perusistuntaan sekä jalkojen ja käsien oikeisiin paikkoihin. Tunnin aikana ratsastimme erilaisia voltteja ja ympyröitä, keskittyen taivuttamaan hevoset kunnolla, Kävimme läpi  kaikki askellajit, sekä kokeilimme myös väistöjä. Ohjeena Loren kanssa ratsastamiseen tuli taivuttelut elastisuuden lisäämiseksi ja säilyttämiseksi sekä monipuolisen liikuttamisen jatkaminen. Myös askellajien säilyminen ratsastajan toivomina olisi suotavaa.. :D Ratsastajaa (Jaana) kehoitettiin ratsastamaan reilummin pohkeella sekä pyytämään ja vaatimaan hevoselta haluttua liikettä päättäväisemmin, jalustimien olisi oltava muutamaa reikää lyhyemmät..

Nappia ratsastettaessa pitäisi muistaa ennakoivan katseen käyttö sekä käynnissä eteenpäin pyrkivyys. Jatan jalustinhihnoihin pitäisi saada pituutta, jotta pohkeet asettuisivat oikeille paikoilleen ja tukisivat näin hevosen liikettä ja sen suuntaa. Napille oikea kierros oli myös haastavampi ja Karkku sanoikin, että tunnin aikana huonoa kierrosta tulisi työstää 45min ja helpompaa 15min. 

Kaiken kaikkiaan päivä oli oikein onnistunut ja opettavainen. Karkku ja Milla kävivät kahvien jälkeen pitämässä yhden pari tunnin vielä Sydänmaallakin. Ajatuksena olisi, että valmennus jatkuisi syksyllä koko viikonlopun kestävänä sessiona, sitä innolla odotellessa!

Klinikkaharkkaa

Pääsin käväsemään hevosenhoitajaopintojen tiimoilta Joensuun kaupungin klinikalla työssäoppimassa viime vuoden lopupuolella ja nyt kevättalvella yhteensä muutaman viikon ajan .

Ja siellähän oli huippua! Päivät hurahti niin nopeaan, että kelloa piti muistaa vilkuilla. Hevospuolen eläinlääkärinä klinikalla toimii Satu Rönkkö, silloin tällöin Marjaana Konttinen. Itse siis olin Satun mukana. Ja pakko kehua, on hyvä eläinlääkäri! Asiantunteva, mukava ja kaikesta näkee, että on oikealla alalla. Ja opiskelijan näkökulmasta katsottuna myös ihanteellinen, kun mielellään kertoo mitä tekee ja miksi.

Klinikan viikot jakautuvat klinikkapäiviin ja tallipäiviin, joita on pääsääntöisesti 1/vko. Lisäksi Satulla on vuorollaan päivystysvuoroja, joilla en kuitekaan käytännön syistä toki mukana ollut. Päivät olivat kiireisiä keväällä, loppuvuodesta oli hieman hiljaisempaa.

Eniten klinikalla oli oikeastaan erilaisia jalkavaivoja ja niiden tutkimista sekä hoitoa eli ontumatutkimuksia, röntgenkuvia ja ultrauksia sekä nivelpiikityksiä. Kuvia on mielenkiintoinen katsella ja sieltä alkoi jo hahmottaa miltä niiden kuuluu näyttää. Ultrakuvaa on hankalampi katsoa, onneksi Satu aina kertoi ja näytti, jos kuvassa oli jotakin erikoista.

Suita toki paljon tutkittiin, klinikalla on käytössä sähköraspi (kätevä vehje!). Pari diasteematapausta myös oli, ja lohjennut poskihammas. Sekä tähyjä, etenkin keväällä. Ruunausta pääsin seuraamaan myös, sekä sen jälkihoitoakin, kun paraneminen ei sujunutkaan odotetusti. Sekä rokotuksia tietystikin.

Opin paljon tuon muutaman viikon aikana, pidempäänkin olisi viihtynyt. Oli hienoa päästä näkemään erilaisia hevosia, ja hevosenomistajia! Jopa klinikkaeläinhoitajan ammattitutkinto alkoi kiinnostaa, hieroja nyt kuitenkin edelleen etusijalla. :)

Arki rullaa

Blogin hiljaiseloa on jälleen jatkunut kuukausia, lienee paikallaan päivitellä kuulumisia.

Pikkutallin ja navetan väliseinään puhkaistiin ovi! Luksusta kantaa vedet sisäkautta navetankin puolelle ja heinienkin pussittaminen väheni, kun iltaheinät voi kipata suoraan paalista karsinaan! Hevoset oppivat nopeasti käyttämään toista ovea, joten isoja pariovia ei tarvitse aukaista kuin kerran viikkoon paalin sisääntuontia varten.

Kenttä on ollut koko kevään todella hyvässä kunnossa ja tästä syystä melko paljon käytössäkin. Harri kehitteli vanhoista hetekoista mönkiän perään lanan, joten huoltokin pelaa. Tulevana viikonloppuna meille tulee valmentaja Karoliina Jauhiainen Iisalmesta, Haukirannan ratsutilalta pitämään tunteja! Itse ratsastan Lorella joten tukala tunti edessä.. Sekillä ratsastaa Milla, joka on käynyt talvesta asti epäsäännöllisen säännöllisesti ratsastelemassa sekä vähän myös ohjaamassa minun ja Helin ratsastusta.

Sambuccakin on päässyt liikunnan makuun, Jatta intoutui sitä ratsastamaan, kun hänen oma hevosensa Arsi siirtyi taivaslaitumille. Myös naapurin Irlannincoppi Nappi on päässyt kokeilemaan taitojaan meidän kentällä.

Riikalla kävi hieroja viime viikolla, sillä tamma oli aivan vino ajaessa, eikä kentällä meinannut taipua ollenkaan toiseen kierrokseen. Ohjeeksi tuli venyttelyt, pientä lihaskireyttä kun löytyi. Toivotaan että Riika on viikonloppuna kuitenkin valmennus kunnossa!

Heli päätyi käymään ravikorttikurssin, ja opetushevosena hommassa toimii näillänäkymin meidän oma Lorveni! Saa nähdä kestääkö vanhuksen kunto edessä olevan rääkin.