Kevättä rinnassa

Kevät tulee viimein kohisemalla! Tänään avasimme talven ajaksi eristetyn tallin tuplaoven ja valon määrä lisääntyi huomattavasti.

Lorella on ollut nyt muutaman viikon aikana terveyden kanssa ongelmaa, pieninkin rasitus on saanut sen yskähtelemään ja toisinaan se on saanut ihan voimakkaitakin yskänpuuskia. Naapurissa asuva ystävä, Titta, kävi tästä syystä tekemässä Lorelle Rain drop hoidon eteerisillä öljyillä ja liekkö sillä osuutta asiaan, sillä tänään Lore ei yskinyt maastolenkillä kertaakaan! 

Hevosia on jo hyvän aikaa voinut tarhata yhdessä, Lore hyväksyy Sekin jälleen osaksi laumaa kun Sambucan kiima laantui. Sekin omistajuudessakin on tapahtunut muutos, veljen tyttöystävä Mira osti sen itselleen humputtelu hepoksi. Sekki kuitenkin jatkaa asumistaan meillä entiseen malliin. 

Lore on kasvattanut itselleen huomattavan heinäkummun talven aikana, sillä heinäpaali oli vapaasti syötävissä. Sovimmekin tänään Helin kanssa, että nyt saa mussutus riittää ja heinät annetaan jatkossa annosteltuina. Kuntokuuri siis tiedossa, jahka yskä laantuu kokonaan. 

Harmillisesti nämä viimeisimmät postaukset ovat kuvattomia, sillä kännykkä ei ole koskaan siellä missä pitäisi kun tapahtuu.

Pakkaspäiviä

Malttamattomasti odotan kesää, talvi on sieltä ja syvältä...! Iltaiseksi rutiiniksi on muodostunut kuuman veden kanto talliin sankko tolkulla, sekä kylmävesiputkien sulatus. Kovimmilla pakkaskeleillä hevoset ulkoili nutut niskassa lyhennetysti ja heinää kului normaalia enemmän.

Merkkejä paremmasta on toki jo huomattavissa, niin hyvässä kuin pahassa, aurinko lämmittää päivällä jo mukavasti, sulattaen tallin ikkunoita ikiroudasta. Ja sitten se kevään synkempi puoli, Sambucan ensi kiima..

Loren lunkin ulkokuoren alta päätään nostaa lisääntymishaluinen orhi, joka ei siedä silmissään kilpailijoita, tässä tapauksessa lauman ainutta toista ruunaa, Sekkiä. Meno alkoi yltyä jo sellaisiin sfääreihin, että ainut ratkaisu oli alkaa tarhata hevosia kahdessa osassa. Sekki ja Sambucca aamupäivän ja Lore Riikan kanssa iltapäivästä myöhä iltaan. Tarhausta kertyy kuutisen tuntia per. Porukka, mikä on melko vähän normaaliin verrattaen, mutta onneksi tämä on väli aikaista. Myöhemmät kiimat kun eivät saa Lorea päästään sekaisin.

Jos tästä jotain positiivista etsii, niin kestääpä talli jollaintapaa inhimillisissä lämpötiloissa, ku tilaa on jatkuvasti lämmittämässä vähintään kaksi kopottia.

Sitä oikeaa kevättä odotellessa...