Malttamattomasti odotan kesää, talvi on sieltä ja syvältä...! Iltaiseksi rutiiniksi on muodostunut kuuman veden kanto talliin sankko tolkulla, sekä kylmävesiputkien sulatus. Kovimmilla pakkaskeleillä hevoset ulkoili nutut niskassa lyhennetysti ja heinää kului normaalia enemmän.
Merkkejä paremmasta on toki jo huomattavissa, niin hyvässä kuin pahassa, aurinko lämmittää päivällä jo mukavasti, sulattaen tallin ikkunoita ikiroudasta. Ja sitten se kevään synkempi puoli, Sambucan ensi kiima..
Loren lunkin ulkokuoren alta päätään nostaa lisääntymishaluinen orhi, joka ei siedä silmissään kilpailijoita, tässä tapauksessa lauman ainutta toista ruunaa, Sekkiä. Meno alkoi yltyä jo sellaisiin sfääreihin, että ainut ratkaisu oli alkaa tarhata hevosia kahdessa osassa. Sekki ja Sambucca aamupäivän ja Lore Riikan kanssa iltapäivästä myöhä iltaan. Tarhausta kertyy kuutisen tuntia per. Porukka, mikä on melko vähän normaaliin verrattaen, mutta onneksi tämä on väli aikaista. Myöhemmät kiimat kun eivät saa Lorea päästään sekaisin.
Jos tästä jotain positiivista etsii, niin kestääpä talli jollaintapaa inhimillisissä lämpötiloissa, ku tilaa on jatkuvasti lämmittämässä vähintään kaksi kopottia.
Sitä oikeaa kevättä odotellessa...
