Valmennus

Meillä kävi valmentaja Karoliina Jauhiainen "Karkku" Iisalmesta pitämässä yksityis- ja paritunteja toissa sunnuntaina. Oli kyllä hienoa päästä vääntämään omilla hevosilla, vaikkeivät ne ihmeitä osaakkaan. Palkkasin meille hovikuvaajankin, pullapalkalla, jotta päivä tulisi ikuistettua.

Homma starttasi klo 11:30, ensimmäiseksi Karkku testasi Sekkiä n. 15min, jotta osaisi ohjata Millaa nimenomaan Sekin kanssa työskentelyyn. Kateellisena katsoin vierestä, kuinka niin vähässä ajassa vieraasta hevosesta saakin paljon irti! Milla jatkoi työskentelyä Sekin kanssa ja oli mukava nähdä Millaakin vaihteeksi potkittavan persuuksille :) Tuttuun tapaansa Milla ratsasti laulellen, vaikka Karkku pitikin huolen siitä, ettei selässä oltu pelkästään kyytiläisenä. 

Sekin kanssa tunnin tärkeimpänä antina jäi mieleen liikkeen ja vauhdin hallintaan saanti, se että askellajit olisivat eteenpäin pyrkiviä, mutta riittävän rauhallisia. Puolipidätteet sekä istunta ovat keskeisessä roolissa, kun mietitään ratsastusta jatkossa. Myös kuolainvalintaa kentälle pohdittiin, sekä mahdollista turpahihnan käyttöönottoa.

Seuraavana estraadille saapuivat Heli ja Riika. Heli kertoi Karkulle Riikan kanssa esillä olleista ongelmista, vinoudesta oikeaan kierrokseen sekä vasemmalle väistämisen vaikeudesta, tai oikeastaan sen puutteesta. Helille tuli paljon sanomista eteen kippaavasta asennosta, joka olikin tiedossa. Vasemman jalan pohje tahtoi irrota hevosesta. Niitä sitten petraamaan. Riika oli asiallinen ja yritteliäs ja saatiin paljon vinkkejä jatkoon, etenkin kuinka saisi oikean pohkeen läpi ja millaisia harjoituksia kannattaisi tehdä. Vasemmalle väistö saattaa vaatia vielä tutkimuksia, että onko hevosella joku syy, miksei siihen suuntaan ota ainoatakaan ristiaskelta, vaan lähtee puskemaan oikealle ihan väkisin (jopa ihmistä päin!). Laukka meni ihan kohtuu mukavasti, vaikka edelleen vauhdikasta onkin (tuli yksi ihan hyväkin pätkä!). Kuolainvalinta Riikankin kohdalla (edelleen) mietinnässä. Nyt oli suussa kielentilallinen Kimblewick, muttei oikein tuntuisi ihan hyvältä silläkään. Laukan jälkeen taipui kivemmin tiukemmalla otteella ollessaan (oli 'hieman' vauhdikas), mutta toisaalta kuumuu kovasta/tiukasta otteesta ja alkaa paahtaa suu auki. Ehkäpä palataan kolmipalaoliiviin ja kokeillaan turparemmiä.

Viimeisenä, muttei suinkaan vähäisimpänä kentän ottivat haltuun Jaana ja Lore sekä Jatta ja Nappi. Tunnin toiveina oli keskittyminen perusistuntaan sekä jalkojen ja käsien oikeisiin paikkoihin. Tunnin aikana ratsastimme erilaisia voltteja ja ympyröitä, keskittyen taivuttamaan hevoset kunnolla, Kävimme läpi  kaikki askellajit, sekä kokeilimme myös väistöjä. Ohjeena Loren kanssa ratsastamiseen tuli taivuttelut elastisuuden lisäämiseksi ja säilyttämiseksi sekä monipuolisen liikuttamisen jatkaminen. Myös askellajien säilyminen ratsastajan toivomina olisi suotavaa.. :D Ratsastajaa (Jaana) kehoitettiin ratsastamaan reilummin pohkeella sekä pyytämään ja vaatimaan hevoselta haluttua liikettä päättäväisemmin, jalustimien olisi oltava muutamaa reikää lyhyemmät..

Nappia ratsastettaessa pitäisi muistaa ennakoivan katseen käyttö sekä käynnissä eteenpäin pyrkivyys. Jatan jalustinhihnoihin pitäisi saada pituutta, jotta pohkeet asettuisivat oikeille paikoilleen ja tukisivat näin hevosen liikettä ja sen suuntaa. Napille oikea kierros oli myös haastavampi ja Karkku sanoikin, että tunnin aikana huonoa kierrosta tulisi työstää 45min ja helpompaa 15min. 

Kaiken kaikkiaan päivä oli oikein onnistunut ja opettavainen. Karkku ja Milla kävivät kahvien jälkeen pitämässä yhden pari tunnin vielä Sydänmaallakin. Ajatuksena olisi, että valmennus jatkuisi syksyllä koko viikonlopun kestävänä sessiona, sitä innolla odotellessa!